Viime viikonloppuna lauantaina 11.6. näkivät kakkospennut päivänvalon ensimmäistä kertaa. Ihan täysin ongelmitta ei synnytys kuitenkaan mennyt…

Viitteitä synnytyksen alusta alkoi näkymään jo perjantaina päivällä. Äitikoira muuttui levottomaksi ja pesän ”rakentaminen” alkoi. Perjantain ja lauantain välinen yö oli niin koiralle kuin emännällekin levoton. Yhtenäisestä unesta ei ollut kummallakaan tietoa. Lauantaiaamuna Flikan olotila muuttui entistäkin levottomammaksi, ja hieman kymmenen jälkeen meni sikiövedet. Ei muuta kuin ajastinta päälle, jotta tietää milloin odottaa viimeistään ensimmäisen pennun syntymää.

Reilun tunnin päästä näytti siltä, että synnytyksen työntövaihe alkaisi, mutta ponnistukset jäivät silminnähden voimattomiksi. Ensimmäisen pennun sikiöpussikin kävi hetkellisesti näkösällä, mutta siltikään Flikka ei tuntunut saavan ponnistuksiin voimaa. Siinä tilanteessa ei auttanut kuin soittaa päivystävälle, kun mahdollisuus siitä, että jouduttaisiin lähteä kauemmaksi kuin Laihialle, oli olemassa. Onneksi luuriin vastasi kuitenkin oman kylän eläinlääkäri, jonka kanssa ”treffit” tehtiin kello kahdeksitoista.

Eläinlääkäri päätti laitta Flikalle varuiksi kanyylin, jos tilanne vaatisikin loppujen lopuksi sektion. Ensiksi kokeiltiin kuitenkin kuinka kalkki ja oksitosiini tilanteeseen auttaisivat. Kalkki ei tuonut Flikan tilanteeseen muutosta, mutta oksitosiinin jälkeen alkoi tapahtumaan. Ensimmäinen pentu syntyi klo 12.15, ja sen jälkeen seuraavat 5 tasaisesti 10-20 minuutin välein.

Ennen viimeisen pennun syntymää eläinlääkäri tutki Flikan, jotta olisiko vielä pentuja tulossa. Sormiin ei kuitenkaan enää yhtään pentua tuntunut. Eläinlääkäri oli edellisenä päivänä saanut röntgenlaitteen, jolla halusi tarkistaa, mikä tilanne oikein on. Tämä kuvaus oli samalla kyseisen röntgenlaitteen ”neitsytmatka”. Ja kuvastahan näkyi vielä yhden pennun luusto. Ei siis auttanut kuin jäädä odottelemaan viimeisenkin kaverin tuloa maailmaan.

Tunnin odottelun jälkeen eläinlääkäri päätyi antamaan vielä lisää oksitosiinia, ja niin viimeinenkin pentu syntyi. Loppusaldona siis 7 uutta ajurin alkua, joista 3 on urosta ja 4 narttua. Voi sitä ilon ja onnen (sekä väsymyksen ja nälän) määrää, kun koiran kanssa pääsi kotiin kolmen aikaan iltapäivällä. Ei niin käsikirjoituksen mukaisesti lähteneen alun jälkeen pentulaatikossa oli tasainen ja elinvoimainen pentue. Pentujen syntymäpainot olivat 250-290 gramman välillä, joka kuvaa myös katraan tasaisuutta.

7 uutta tipulilaista

Muutama päivä tässä on ihmetelty uusia tulokkaita, joiden painot ovat lähteneet hienosti nousuun. Äitikoirakin tuntuu olevan elämänsä kunnossa, ja ruokaa tulisi sen mielestä olla tarjolla joka tunti normimäärä. Tällä hetkellä kaikki on siis hyvin, ja kasvattajien on vain tarvinnut huolehtia Flikan hyvinvoinnista ja päivittäisestä pentujen punnitsemisesta. Tulevia viikkoja siis mielenkiinnolla odotellen…

Ja eipä tuon otsikon lisäksi tarvita muuta kuin kuva äitikoirasta, ja sen pulleasta olemuksesta.

Viime viikolla torstaina saatiin yhtäkkiä ahaa-elämys, että Flikan voisi käyttä tiineysultrassa, kun seuraavana päivänä oli tiedossa vapaapäivä. Nykyaikana tällaisten tarkastuskäyntien varaaminen onnistuu netistä, jos vain itselle sopivia aikoja on järjestelmän kautta tarjolla. Ja niin vain löytyi Lillvetin Seinäjoen toimipisteestä vapaa aika, ja vieläpä muihin lähialueen yksityisklinikoihin verrattuna suhteellisen huokeaan hintaan (69 e).

Koiran ultraaminen oli sekä emännälle että isännälle, ja myös Flikallekin uusi kokemus. Ensiksi koiran käytöksessä oli huomattavissa hermostuneisuutta, ja kun vielä toimenpideasento ei ole niitä Flikan lemppareita, niin siihen tottuminen otti pienen hetken. Mutta onneksi vain tosi pienen hetken.

Ja niin vai ultrakuvaan heijastui pieniä ajurin alkioita 4-5 kappaletta. Flikan edellinen pentue ja sen koko kun otetaan huomioon, niin meidän arvio pentueen koosta on 6-7 pentua. Mutta lopullinen kokohan selviää sitten kesäkuun 11. päivän tienoilla…

Jos sinua siis kiinnostaa toteuttamamme yhdistelmä ja ole vailla metsästyskaveria, niin ota rohkeasti yhteyttä. Lisätietoja löytyy pentuja-sivulta.

Flikan juoksu alkoi viimeinkin menneellä viikolla. Eipä sitä peräpäätä ole kuin koko maaliskuu tuijoteltu, että koska tiputtaminen alkaa. 🙂 Nyt oli aika tehdä päätös siitä, että muuttuuko meidän alkuperäinen suunnitelma uroksesta vai pysytäänkö siinä. Ja kyllähän se nyt niin on, että suunnitelma pysyy samana. Flikka tullaan siis astuttamaan viikolla 14 Huuhkajan Niilolla, jos edellisestä astutuksesta saadut tiedot ja ajat pitävät tässsä tapauksessa paikkansa.

Lisätietoja pentueesta kertoo mielellään Vesa (050-3782179 / vesa.peltoniem@netikka.fi). Tulevan pentueen sukutauluun pääset tutustumaan tästä.

Niin kuin otsikostakin voi päätellä, niin meillä oli ja on vieläkin pentuesuunnitelmia. Flikan juoksua odotettiin tulevaksi maalis-huhtikuun paikkeilla. Tämä oli varovaisen optimistinen arvio juoksujen alkamisajankohdasta. No, vaikka kuinka sitä yritti olla optimistinen, niin loppujen lopuksi Flikan juoksut alkoivat vasta toukokuun puolessa välissä.

Siinä sitä sitten puntaroitiin, että mitä oikein tehdään. Todennäköisesti Flikan astutus olisi tapahtunut n. 3 viikkoa tiputtelun alkamisesta eli kesäkuun alussa. Siitä oltaisiin odotettu se n. 63 vuorokautta ennen kuin pennut olisivat syntyneet. Tässä vaiheessa elettäisiin elokuun alkua. Siitä sitten vielä 8 viikkoa eteenpäin, jotta pennut olisivat luovutusikäisiä, niin johan oltaisiin jo lokakuussa keskellä parasta metsästys- ja koekautta. Päätös astutuksen siirtämisestä seuraavaan kertaan ei ollut siis edes vaikea päätös.

Astutuksen siirtämiseen ei pelkästään vaikuttanut se, että mammaa ei olisi saatu syksyä varten mettäkuntoon, vaan myös se, miten astuttaminen olisi vaikuttanut koko perheen kesään. Kun tupa on täynnä antennihäntiä, niin siitäpä ei nuon vaan lähetäkkään tekemään kesälomareissuja. 4 aikuisen koiran (ja yhden kissan) omistamisessakin on jo omat haasteensa, kun mietitään pidempiä kuin yhden yön reissuja johonkin muualle kuin sellaiseen paikkaan, johon kaikki karvakaverit voidaan ottaa mukaan.

No kukas se sitten pentujen isä olisi ollut (ja myös todennäköisesti tulee olemaan)? Pitkän harkinnan ja erinnäisten tilastojen ja tulosten tarkkailujen jälkeen, sekä jalostusneuvojan mielipidettä kuunnellen pentueen isäksi valikoitui Huuhkajan Niilo. Katsotaan nyt, että pysyykö suunnitelmat vielä ensi vuoden helmi-maaliskuhun, jolloin Flikan seuraavat juoksut toivottavasti alkaa.

FI KVA Huuhkajan Niilo