Meidän perhe

Vanhemmat:
Perheen isä, Vesa (tuttavallisemmin Vesku), on syntyperäinen laihialainen, jonka innostus metsästykseen ja kalastukseen syttyi jo pienenä poikana Ahti-paapan kautta. Ei edes aikaiset herätykset jänismetsälle saaneet  kipinää sammumaan. Kalaankin oli välillä niin kova palo, että jalkapalloharjoitukset ovat muuttuneet kalareissuksi nappulat jalassa. Metsästysharrastus sai aivan uuden suunnan oman koiran, Flikan,  hankinnan myötä. Sen jälkeen viikonloppuisin ja lomilla on Vesku ollut paljon helpompi löytää metsän keskeltä kuin kotosohvalta. Tai kyllähän se sohva vetää puoleensa aina metsäpäivän päätteeksi… Viimeisimpänä villityksenä Veskuun on iskenyt jousimetsästys. Jänismetsälle pääsee siis mitä todennäköisemmin aseeksi polkupyörätelineeksi ”haukuttu” Bear, kuin itänaapurista lähtöisin oleva Baikal.

Perheen äiti, Jenni, on ”herännyt riistalle” kunnolla vasta Laihialla vietettyjen vuosien aikana. Alkusysäys metsästykseen, metsästä nauttimiseen ja koiraharrastukseen on kuitenkin tullut kotoa Reisjärveltä. Koirien kanssa touhuaminen lähti totaalisesti käsistä Vekun myötä, ja toipumisesta ei taida olla toivoa. Jenni huolehtii perheessä riistan ja kalan käsittelemisen ruuaksi. Ja jatkuva palo aina vaan paremman riistaruokareseptin löytämiseksi pitää intohimon tähän metsästyksen osa-alueeseen yllä.

Yhteisenä päämääränä koiraharrastuksessa on molemmilla ensisijaisesti kasvattaa koiria niihin käyttötarkoituksiin joihin ne on alunperin luotu. Unohtamatta kuitenkaan hyvää terveyttä ja luonnetta.

Lapset:
Perheen lapset Joni (s. 2010) ja Niko (s.2012) ovat tottuneet jo pienestä pitäen eläimiin, ja jahtikauden aikana tehtäviin eväsretkiin luonnossa. Nämä pojathan eläisi pelkällä makkaralla, jos kaupasta ei muuta saisi. Vuodet näyttää, että mikä harrastus heidät vie mukanaan, mutta metsälle ja metsään he pääsevät aina, jos vain haluavat.

Muut eläimet:
Muiden eläinten ”osaston” lippua pitää yllä Väinö-kissa. Väiski saapui Perälän jyrsijöiden kiusaksi syksyllä 2007. Alun villistä riiviöstä on vuosien (ja kastroimisen) myötä kuoriutunut mitä mainioin lapsiperheen kissa. Eikä meidän tuvan seinistä taikka katosta ole kuulunut hiirten rapinaa.

1 thought on “Meidän perhe

  1. Päivitysilmoitus: Kennelnimi | Flikka, Vekku ja Viivi

Kommentointi on suljettu.