Tänä vuonna Suomen Beaglejärjestön vuosikokous ja päänäyttely järjestettiin Ähtärissä 15.-16.3. Meidänkin perheestä lähdettiin Viivin, isännän ja emännän voimin edustamaan. Olipa Veskulla vähän niitä velvollisuuksiakin, kun järjestäjänä oli kuitenkin Etelä-Pohjanmaan Beagle ry. Myös Xena saapui isäntäväkensä kanssa paikalle.

Kun isännät istui vuosikokouksessa, niin emännät lähti koiruuksien kanssa lenkille. Kauniissa säässä tehdyn reippailun aikana kerkesimme vaihdella Marin kanssa kuulumisia, ja vertailla siskoksia. Siskokset Viivi ja Xena on kyllä kaksi eri puusta veistettyä nuorta neitiä, jotta välillä ei tiedä, että onko ne samasta pentueesta vai ei. Mutta kuitenkin niissä on jotain samaa, ja molemmat on omalla tavallaan todella suloisia ja sopusuhtaisia, mitä nyt päät voisivat olla numeron taikka kaksi suurempia.

Xena takana ja Viivi edessä

Mikäs siellä meni?

Lauantai menikin siis todella rattoisasti pääasiallisesti jutellen koirista, ja loppujen lopuksi tulikin hieman kiirus juhlaillaliselle. Juhlaillallista vietettiin 40 vuotiaan Etelä-Pohjanmaan Beagle ry:n kunniaksi. Juhlimista hieman rajoitti se, että aamulla piti ensimmäisten joukossa suunnata näyttelypaikalle.

Päänäyttelyyn oli ilmoitettu yhteensä 78 koiraa, joista 5 pentua, 33 urosta ja 39 narttua. Viivi ja Xena oli ilmoitettu junioriluokkaan, jossa kilpasiskoja oli heidän lisäkseen 10. Mutta ennen tyttöjen esiintymisvuoroa oli hyvää aikaa katsella urosten kehien etenemistä, ja löytää sieltä komeita metsästyskäytössä olevia koiria, sekä kasvattaa omaa jännitystä ennen kehään menemistä.

Kehään mentäessä jännitys oli siellä omalla tutulla tasollaan eli perhosia pörräsi sopivasti vatsan pohjalla. Viivin esiintyminen meni jälleen kerran oikein hienosti, ja neiti jaksoi hienosti seistä paikallaan (mitä nyt välillä piti vähän levähtää istualtaan). Tuomari Matti Palojärvi arvosteli kaikkien koirien liikkeitä tarkasti, ja senpä takia kehässä joutuikin pyörähtelemään useamman kierroksen. Viivistä hän tuumasi näin: ”Mittasuhteiltaan erinomainen. Kevytkuonoinen, oikealinjainen pää, pienehköt korvat. Kuiva kaula, selällä hieman painumaa. Riittävä raajaluusto ja kulmaukset, raajat oikea-asentoiset. Hyvä karvapeite ja häntä. Kevyt liike. Miellyttävä luonne.” Tällä arvostelulla laatuarvosteluksi tuli erittäin hyvä.

Oho… Viivi istahti

Viivin jälkeen oli heti Xenan vuoro, ja händleriä mietitytti, että kuinkahan kunto kestää. Olihan tuomari ystävällisesti yleisölle kertonut arvionsa Viivistä samalla, kun juoksutti meitä kehää ympäri. Tämä näyttely oli Xenan ensimmäinen, jota ei kyllä esiintymisestä huomannut, koska se meni niin sujuvasti. Kotiläksyt näyttelyihin valmistautumisesta oli tehty siis paremmin kuin hyvin.

Ja tässä Xenan arvostelu, jolla irtosi myös erittäin hyvä. ”Mittasuhteiltaan erinomainen. Kevyt pää, kuiva kaula, hyvä selkä. Riittävä raajaluusto, niukahko polvikulma. Raajat oikea-asentoiset, hyvät käpälät. Erinomainen karvapeite, hyvä häntä. Joustava liike, miellyttävä luonne.”

Xenan pönötys

Emme voineet olla kuin tyytyväisiä näihin arviointeihin, koska kyllähän kilpasiskoissa ja -veljissä niin kovatasoisia koiria oli, jotta tämä oli meille enemmän kuin osasimme edes odottaa. Kyllähän näissä meidän mettäläisissä on vissi ero näyttelypuolen koiriin, jotka ovat joka suhteessa suurempia. Ja se ei välttämättä rodun kannalta ole hyvä juttu. Harmi, että tuomari ei mitannut lainkaan koiria, koska muutamasta koirasta jäi sellainen mielikuva, että ne voisivat olla beaglen ihannekorkeuden (33-40 cm) yläpuolella.

Kokonaisuutena koko viikonloppu oli todella mukava. Mutta kyllähän tällaisissa tapahtumissa tuppaa univelkaa tulemaan, joten sunnuntai-iltana oma sänky oli taivaallisen mahtava paikka.

Ja tässäpä vielä Viivin poseeraus kotona kuvattuna.