Toinen isompi lähes ”kotinäyttely” on Seinäjoen kansainvälinen koiranäyttely, jonka paikaksi näyttelykalenterissa on vakiintunut lokakuun loppu. Tänä vuonna näyttely pidettiin 24.-25.10. Oman koiran näyttelyyn ilmoittamista puolsi se, että metsäkanalintujen pyyntiaika olisi ohi kaikilla niillä metsästysalueilla jonne luvat on. Hieman kieltämättä Junkkarin jälkeen harmitti, että Sani oli kyseisiin karkeloihin tullut ilmoitettua, kun ulkomuotokatselmuksessa oli kuitenkin moitittu pehmeää selkää. Mutta mentävähän oli, kun kerran ilmoittautumismaksu oli maksettu.

Näyttelyyn oli ilmoitettu yhteensä 4 münsteriä (2 urosta ja 2 narttua) ja ne arvosteli puolalainen tuomari Jan Ryk. Uroksissa ”kirkkaimmat” ruusukkeet nappasi Vekun veli Kalliovuorten Arttu. Ja vaikka omat odotukset eivät olleet näyttelyyn lähtiessä järin korkealla, mutta niin vain Sani liiteli pitkin kehää saaden kolmannen (mutta hieman turhan) SERTin ja ensimmäisen CACIBin. ROP-kehässä se ”parempi” eli VSP-ruusuke kouraan, ja matka kotia pystyi alkamaan palkintojen noudon jälkeen.

Tässäpä vielä kirjoitettuna tuomarin arvostelu Sanista: ”A little long in proportions. Excellent head. Strong neck. Good chest. Very good topline and angulations. Typical movement.” Ja sama suomeksi: ”Hieman pitkä mittasuhteiltaan. Erinomainen pää. Vahva kaula. Hyvä rintakehä. Erittäin hyvä ylälinja ja kulmaukset. Tyypillinen liike.” ERI, SA, NUK1, PN1, SERT, CACIB ja VSP.

Ensi kerran Sania nähdään sitten kun ikää on tullut mittariin se 2 vuotta. Sitä ennen koitetaan saadaa edes jonkinmoinen tulos KAER-kokeesta nuorten luokasta. Mutta ku se ei ole niin helppoa, kun tarttis sitä tuuriakin…