Tipulin kennelin seuraava pienimünsterinseisojan pentuesuunnitelma on julkaistu SSK:n tietokannassa!

Pentueen emä on Tipulin Siiri ja isänä Vägestorps Loke. Tästä yhdistelmästä toivotaan hyväluonteisia monipuolisia metsästyskoiria. Siirin juoksujen odotetaan ajoittuvan tammikuulle 2026.

Omistajan Lindan kertomaa Lokesta:

”Loke on ensimmäinen metsästyskoirani, ja kävimme jonkin verran (pelto)kokeissa, kun hän oli nuori. Jäljellä ja vesityössä hän on aina suoriutunut hyvin. Pelto­kokeet eivät koskaan olleet minusta erityisen hauskoja, joten emme jatkaneet niitä, mutta minulla ei ole mitään sitä vastaan, että käydään fasaanijahdissa pellolla. Loke on jäljestämisvalio neljällä peräkkäisellä hyväksytyllä jäljellä. Hän on hyväksytty UT- ja AT-kokeissa Tanskassa.

Röntgenkuvattu: lonkat B ja kyynärät terveet (0).

Loke on rauhallinen sekä kotona että vieraissa. Loke on koira, joka tekisi kaiken puolestani. Helppo kouluttaa ja haluaa aina tehdä oikein. Hän on mielellään myös sylikoira.

Käytämme Lokea enimmäkseen sorkkaeläinten metsästyksessä: kuusipeura, metsäkauris ja villisika (hirvi ja saksanhirvi). Loke ajaa 500–700 metriä ja hakee 100–200 metriä. Loken kanssa metsästetään kauden aikana aikana 30–40 päivää mäkisessä metsämaastossa. Lintujahti kotioloissa onnistuu myös, ja silloin kyseessä on fasaani ja kyyhky. Hän seisoo linnut ja pitää seisonnan, mutta emme harjoittele sitä aktiivisesti.

Loke on erittäin taitava jälkikoira, ja on aina turvallinen tunne, kun hän on varalla jahdissa, jos tarvitaan jäljestystä. Loke jäljestää haukkuen, kun näkee riistan. Tavoittaessaan riistan Loke ei käy siihen kiinni vaan tulee tiedottamaan ja hakemaan omistajan paikalle.

Loke on erittäin hyvä noutaja, sekä maalla että vedessä. Hän on jopa noutanut minulle joutsenen.

Olen esittänyt hänet nuorena koiranäyttelyssä  ja saanut hänelle ulkomuotoarvion ennen ensimmäistä paritusta. Arviossa 22.1.2022 lukee näin:
”Erinomainen kokonaisuus ja mittasuhteet. Hyvin muotoutunut pää, jossa kaunis rotuleima. Oikea purenta. Kauniit silmät ja ilme. Erinomainen ylälinja. Hyvin muotoutunut rintakehä. Hyvin taakse sijoittunut lapa. Hiukan suora olkavarsi. Hyvin kulmautunut takaosa, leveä reisi. Hyvät tassut. Kaunis turkki ja väri. Liikkuu hieman ulkokierteisillä kyynärpäillä. Liikkuu erinomaisesti sivulta. Miellyttävä luonne. Mittatulos: 54 cm Väri: ruskeapäistärikkö”

Loke on saanut neljä pentuetta vuosina 2022–2025, ja jokaisessa on ollut 6–8 pentua. Röntgenkuvatut pennut ovat saaneet lonkkatuloksen A.”

Muutama päivä vuodenvaihteen jälkeen ne sitten alkoi, nimittäin Siirin juoksut. Kyllähän niitä oli osattu odottaa tammikuun aikana alkavaksi, mutta siitä huolimatta ne jotenkin yllättivät ja saivat miettimään, että mitä kaikkea sitä on nyt unohtanut tehdä onnistuneen astutusreissun eteen. Ensi”paniikin” jälkeen luottamus siihen, että kaikki tarvittava oli tehty sai kuitenkin tunteissa vallan. Enään ei tarvinnut kuin odottaa, että milloin olisi se oikea hetki lähteä matkaan…

Siirin juoksuista on alusta lähtien pidetty kirjaa, että milloin meno alkaa laumassa mennä sellaiseksi, että olisi oikea aika astutukselle. Tästä huolimatta päätin kuitenkin käyttää Siirin läheisellä eläinlääkärillä progesteronitestissä 9 päivää juoksujen alkamisen jälkeen. No eihän ne progetasot ollut mihinkään noussut vielä siinä vaiheessa, ja uuden progesteronitestin ottaminen olisi järkevää vasta parin päivän päästä. Tässä vaiheessa ajattelin kuitenkin luottaa omiin muistiinpanoihin sekä ”perstuntumaan” ja lähteä matkaan 12 päivää juoksujen alkamisesta.

Sunnuntaiaamuna 14.1. klo 6.38 olinkin sitten Vaasan satamassa odottamassa pääsyä Aurora Botnian kyytiin, joka veisi meidät Uumajaan, josta olisi autolla vielä 350 km siirtymä etelään Hudiksvalliin. Matka Laihialta Hudiksvalliin sujui hyvin, ja määränpäässä meitä odotettiinkin jo malttamattomana.

Ennen kuin Siiri ja Fazer pääsivät tutustumaan toisiinsa, niin minä tein tuttavuutta Fazerin kanssa. Fazer oli sellainen kuin olin ennakkotietojen perusteella saanut käsityksenkin – ystävällinen ja rauhallinen. Ulkomuodoltaan se vastasi myös pitkälti sitä, mitä olin näyttelyarvosteluista lukenut. Ainut mikä yllätti oli Fazerin koko. Se ei ollutkaan niin iso kuin olin ajatellut. Ja isolla tarkoitan säkäkorkeutta, joka silmämääräisesti katsottuna oli  54 cm luokkaa.

Fazerin ja Siirin ensitreffit sujuivat oikein hyvin. Siiristä näki, että aika oli astutukselle oikea. Fazer toimi tilanteessa alkuun hieman varovaisesti. Varmaan edellinen astuttavaksi tullut narttu ja sen äkäinen käytös vaikuttivat Fazerin toimintaan. Mutta niin vain muutaman sivuyrityksen jälkeen sihti osui kohdalleen, ja mikä helpotus se olikaan. Ei ollut ainakaan tässä mielessä turha reissu.

Seuraavalle päivälle sovitut treffit sujuivat vielä paremmin. Fazer hoiti hommansa jälleen kerran herrasmiesmäisesti, mutta tällä kertaa hyvin päättäväisesti. Se oli jo edellisenä iltana huomannut, että tämä narttu tietää mitä haluaa eikä ole todellakaan antamassa hammasta. Näiden onnistuneiden treffien jälkeen olikin hyvä alkaa suunnittelemaan paluumatkaa kotiin.

Astutuksista on siis nyt kulunut 3 viikkoa, ja vielä on aikaista sanoa, että oliko reissu tuloksekas. Tiineysultraa emme taida tälläkään kertaa käydä tekemässä, koska viimeistään parin viikon päästä alkaa tiineys näkymään Siirissä ulkoisesti. Pidetään siis hulluja (eli itseämme) jännityksessä hieman pidempään…